Aurinkokunta

Aurinko

Aurinko on aurinkokuntamme keskipiste. Ilman sitä elämä maassa ei ole mahdollista koska aurinko tuottaa valoa ja lämpöä. Auringon pinta lämpötila on n. 5780 astetta. Mutta sisällä saattaa olla jopa 15 000 000 astetta. Aurinkopilkut ovat auringon pinnalla olevia viileämpiä kohtia (3500 astetta) Auringonpimennys on ilmiö jossa kuu tulee auringon ja maan väliin ja estää valon pääsyn maahan. Sillä puolella mihin maassa auringon valo paistaa on päivä. Aurinko on paistanut n. 5 miljoonaa vuotta. Se paistaa vielä noin 6 miljoonaa vuotta jonka jälkeen se paisuu punaiseksi jättiläiseksi. Miljardeja vuosia myöhemmin valkoiseksi kääpiöksi ja lopulta sammuu.

Kiviplaneetat

Merkurius

Merkurius (symboli:  ) on aurinkoa lähimpänä oleva planeetta. Se on myös pienin aurinkokuntamme planeetta. Sen sisus on raskasta metallia. Merkuriuksen nimi tulee Antiikin Roomasta. Mercurius oli varkaiden ja kauppiaiden jumala, sekä jumalten sanansaattaja. Kiertoaika auringon ympäri on 87 vuorokautta ja 23,3 tuntia. Sillä ei ole kuita. Pinta-ala on noin 7,5 x 107 km2 ja massa 3,302 x 1023 kg.

Venus

Venus (symboli ♀) on toinen planeetta auringosta. Sen nimi tulee roomalaisen mytologian rakkauden jumalattaren mukaan. Silläkään ei ole kuita. Pinta-ala on noin 4,60 x108 km2 ja massa on 4,8685 x 1024 kg.
Sitten Maa väliin, mutta se ei kuulu aiheeseen.
 
Mars

Mars (symboli:  ) on Maan naapuri planeetta, ja aurinkokunnan neljäs planeetta auringosta lukien. Sen nimi tulee myös roomalaiselta jumalalta; Mars oli sodan jumala. Sen pinta-ala on 1,448 x 108 km2 ja massa on 6,4185 x 1023 kg.
 
Kaasuplaneetat

Jupiter

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Sen kuiden lukumäärä on n. 63. Sen pinta-ala on
6,41×1010  km2. Sen massa on 1,899x1027kg 317,8 maan massaa. Sen putoamiskiihtyvyys on23,12 m/s2. Sen kaasu paine on 70 kPa. Jupiterin symboli on   . Se on viides planeetta auringosta lukien.
Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva planeetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiterin suuri punainen pyörremyrsky on soikiomainen valtava pysyvä pyörre. Pilkun koko on n. 25000×12000 km ja se on pidempi leveysasteiden suunnassa. Se on pituudeltaan yli kahden maan läpimitan kokoinen. Pilkun pilvet ovat huomattavasti korkeammalla kuin monet muut Jupiterin pilvet 

Saturnus

Saturnus (symboli:  ) on kuudes planeetta auringosta lukien. Se on jättiläisplaneetta ja aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Se on nimetty roomalaisen Saturnus-jumalan mukaan. Saturnuksen sisus on Jupiterin kaltainen, keskellä on silikaattiydin(pii-kiveä: SI) jota ympäröi nestemäisen vedyn muodostama kerros. Saturnuksen päivän pituus on 29,5 maan vuotta. Saturnuksen ilmakehä koostuu vedystä, metaanista ja heliumista.

Uranus

Uranus (symboli ♅ tai   ) on aurinkokuntamme seitsemäs planeetta auringosta lukien. Se jättiläisplaneetta. Planeetoista kooltaan kolmanneksi, ja massaltaan kolmanneksi suurin planeetta. Uranoksen mukaan nimetty planeetta on aurinkokunnassamme joka on nimetty kreikkalaisen jumalan mukaan, sillä muut ovat roomalaisten mukaan nimettyjä. Planeetalla on himmeä rengasjärjestelmä ja 27 tunnettua kuuta. Uranus koostuu pääasiassa eri alkuaineiden muodostamasta jäästä; vetyä on vaan viistoista % heliumia on vähän toisin kuin Jupiterilla ja Saturnuksella jotka koostuvat pääasiassa vedystä. Uranuksen yhtä – kahta maan massaa vastaava pintakerros koostuu pääasiassa molekyylisestä vedystä, heliumista ja metaanista.

Metaani

Metaani (CH4) metaanin palamisreaktio tuottaa runsaasti lämpöenergiaa. Maakaasu on pääosin metaania. Metaani syttyy erittäin herkästi palamaan. Myös Marssin maaperästä vapautuu metaania. Jäätynyttä metaania esiintyy myös Pluton uloimmassa kerroksessa.

Neptunus

Neptunus (symboli ♆) on aurinkokuntamme kahdeksas ja uloin planeetta auringosta. Sen etäisyys on auringosta on noin 30 AU. Planeetan arvellaan koostuvan kivestä ja jäästä, jonka päällä on ohut vetykerros, jonka yläosa on kaasumainen. Neptunus tunnetaan sinisestä väristään, ja suuresta tummasta pilkustaan. Neptunusta ei koskaan näe paljain silmin. Planeetalla on kahdeksan varmuudella tunnettua kuuta ja viisi joiden asema on vielä epäselvä. Triton on kuista suurin ja tunnetuin kuu. Planeetta löydettiin 23. syyskuuta 1846.

Asteroidivyöhyke

Aurinkokunnassa on planeettojen ja kuiden lisäksi pikkuplaneettoja, asteroideja. Suurin osa näistä erikokoisista kivikappaleista kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä.

Mereoroidit

Asteroideja on muuallakin kuin vain asteroidivyöhykkeellä. Jotkin niistä liikkuvat itsenäisesti. Kuiden ja planeettojen vetovoima saattaa temmata ne mukaansa. Asteroideista irtoavia pieniä kiviä ja kivensivuja sanotaan meteoroideiksi.

Vyöhykkeen sijainti

Asteroidivyöhyke on Marsin ja Jupiterin ratojen välissä, ja se muodostaa eräänlaisen vallin pienempien sisäplaneettojen ja suurten kaasujättiläisten Jupiterin ja Saturnuksen välille.

Mikä on tähdenlento?

Maan ilmakehään osuessaan meteoroidi kuumenee kitkan vaikutuksesta ja alkaa hehkua. Se näkyy taivaalla pitkänä valoviivana, jota sanotaan tähdenlennoksi.
+Vyöhykkeen suurin asteroidi Ceres on Ranskan kokoinen.
+Asteroidit ovat hajanaisia kivikappaleita, jotka jäivät jäljelle aurinkokunnan kuiden ja planeettojen muodostuessa.

Lähteet

Mitä tapahtuu avaruudessa (kirja) kustantaja: KUSTANNUS-MÄKELÄ OY Vuosi: 2006

Wikipedia: Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus
 

Tekijät: Valtteri, Aino ja Kaisu