Galaksit

Galaksi on miljardien tähtien muodostuma järjestelmä, joka pysyy koossa vetovoiman vaikutuksesta. Galaksi eivät ole jakautuneet maailmankaikkeuteen tasaisesti. Ne muodostavat suuria ”seinämiä,” ketjuja ja ryhmiä. Osa niistä on suurissa joukoissa. Galaksijoukoissa voi olla tuhansia jäseniä, joita vetovoima pitää yhdessä. Monet galaksijoukot muodostavat vieläkin suurempia järjestelmiä, superjoukkoja. Tyypillisessä superjoukossa on noin 12 galaksijoukkoa ja sen läpimitta on satoja miljoonia valovuosia. Aiemmin arveltiin että elliptiset galaksit litistyivät ennen pitkää kiekkomaisiksi kierteisgalakseiksi. Näin ei kuitenkaan ole: Nämä galaksien kaksi päätyyppiä ovat rakenteeltaan aivan erilaiset eivätkä voi muuttua toisikseen. Kierteisgalakseissa on tähtien lisäksi myös kaasua ja pölyä. Joidenkin galaksien kierteishaarat näkyvät suoraan päältä päin, jolloin niistä olevat tummat pölypilvet erottuvat selvästi. Elliptisissä galakseissa on vain vähän kaasupilviä. Ne ovat joko kutistuneet tähdiksi tai sitten kaasut ovat lentäneet tiehensä, galaksien syntyessä 12 miljardia vuotta sitten. Meitä lähimmät galaksit ovat iso ja pieni Magalhãesin pilvi. Ne nimettiin kuuluisan merenkulkijan Fernão de Magalhãesin mukaan, joka havaitsi ne maailman ympäri matkallaan.  Pienissä galakseissa on vain jotakin miljoonia tähtiä ja niiden läpimitta on vain noin tuhat valovuotta. Suurimmissa galakseissa on miljoonia miljoonia tähtiä ja niiden läpimitta on satoja tuhansia valovuosia. Taivaalla näkyy paljain silmin vain kolme galaksia ja nekin ovat himmeitä, utuisia valoläikkiä. Suurilla kaukoputkilla näkyy kuitenkin miljardeja galakseja.
 
Ydin

Galaksien keskellä sijaitsee sen ydin, jossa tähdet ovat ahtautuneet paljon lähemmäksi toisiaan kuin galaksin reunamilla. Tähti tieteilijät uskovat nykyään, että syvällä monen suuren galaksin ytimessä voi olla massiivinen musta aukko. Sellainen on myös luultavasti oman galaksimme keskellä.

Tutkiminen

Suurilla kaukoputkilla voidaan valokuvata galakseja, jotka ovat jopa kolmen miljardien valovuoden päässä. Jos tällaiseen galaksiin lähetettäisiin radioviesti, pitäisi vastausta odottaa kuusi miljardia vuotta – edellyttäen että galaksissa olisi joku, joka lähettäisi vastauksen. Tällöin galaksien välinen vuoropuhelu ei koskaan olisi mahdollista. Me voimme vain katsella, kuunnella ja ihmetellä.
 
Synty ja kehitys

Galakseja alkoi syntyä jo hyvin varhaisessa maailman kaikkeuden ollessa noin 470 – 600 miljoonan vuoden ikäinen. Niiden synnyn mahdollistivat todennäköisesti kosmisessa taustasäteilyssä, näkyivät pienet epäsäännöllisyydet jotka paino voiman vaikutuksessa voimistuvat ja tiivistyvät vähitellen erillisiksi kaasupilviksi, joissa tähdet puolestaan alkoivat muodostua. Useimmat galaksit ovat hyvin vanhoja, eikä uusia galakseja juuri enää muodostu, lukuun ottamatta törmäyksissä syntyviä galakseja.
 
Galaksien valo

Galaksien valo on peräisin suuresta määrästä tähtiä, jotka eivät yleensä erotu erillisiksi, vaan sulautuvat yhdeksi sumumaiseksi kohteeksi. Alueet, joissa tähtien tiheys on suuri, näyttivät kirkkaammilta, ja alueet joissa tähtienvälisen aineen tiheys on suuri, erottuvat suhteellisen tarkkavajavina tummina juovina, koska tähtienvälissä aineessa oleva pöly aiheuttaa valon himmenemistä.
 
Galaksien luokittelu

Spiraali galaksit ja( Tavalliset ja Sauvaspiraali galaksit)Elliptiset galaksit(kuin sauvaspiraali galaksin  ydin ilman kierteishaaroja). Galaksien värit, koot ja kirkkaudet vaihtelevat. Eri luokkien tähti populaatiot vaihtelevat.

Elliptiset galaksit

Elliptiset galaksit ovat yleisimpiä. Niihin kuuluu suurimmat tunnetut Galaksit. Niiden tähdet ovat pääosassa punaisia jättiläis- tähtiä. Elliptisiin galakseihin kuuluu myös hyvin pieniä galakseja. Paikallisen ryhmän himmeimmät galaksit kuuluvat elliptisten luokkaan samoin Andromedan galaksin seuralais- galaksia. Kaasun ja pölyn puuttuminen merkitsee sitä että näissä galakseissa ei voi enää syntyä uusia tähtiä.

Muita galakseja

Andromeja on meistä kahden miljoonan valovuoden päässä oleva suuri kierteis galaksi. Andromeja kiertää kaksi pientä elliptistä galaksia.
 
Galaksien muotoja

Galaksi voi olla muodoltaan soikea. Galaksi voi olla muodoltaan spiraali aivan kuin linnunratakin. Spiraali galakseja on paljon.

Kosminen vuosi

Galaksit eivät ole avaruudessa liikkumattomina. Ne pyörivät hitaasti. Täyttä kierrosta kutsutaan kosmiseksi vuodeksi. Yksi linnunradan pyörähdys kestää 225 miljoonaa maan vuotta.

Lähteet:

Tiedon maailma 2000 – Otava
Avaruus koko perheen tietokirja – Gummerrus
Ensimmäinen avaruus kirjani – Tammi

Tehnyt:
Kaisla-Maria, Iina ja Elsa