Maapallo

Maapallo on kiviplaneetta. Sen halkaisija on 12,756,6 km ja maapallolla ei ole renkaita. Sen etäisyys auringosta on 149,6 miljoonaa km. Maapallolla on lukuisia kasvi- ja eläinlajeja. Maapallo kiertää auringon ympäri 365,3 päivässä, eli noin vuodessa. Maapallon keskimääräinen lämpötila on 8⁰C. Lähes kolme neljännestä maan pinnasta on vettä. Kaasukehä koostuu typestä, hapesta ja hiilidioksidista. Vain Maassa tiedetään olevan elämää. Maassa on elämän edellytyksenä olevaa vettä, Auringon valoa ja ilmakehässä happea. Maapallo syntyi samoihin aikoihin muiden planeettojen ja Auringon kanssa. Maa on tiettävästi ainoa planeetta, jossa on elämää. Maapallolla on lukuisia kasvi- ja eläinlajeja. Niitä on niin paljon, ettei niiden määrää ole pystytty laskemaan. Maapallossa on sisimpänä valtava, kiinteä rautapullo, ytimen sisässä. Maa pyörii ja kiertää avaruudessa, mutta me emme tunne sitä.

Maan synty

Maapallo syntyi luultavasti samasta kaasupilvestä kuin aurinkokin ja suunnilleen samoihin aikoihin. Kaasupilvi taas on syntynyt tähdeksi. Jos kaasupilvi ei ole tarpeeksi suuri, sen sisälle ei kehity tarpeeksi kovaa puserrusta eikä näin ollen riittävän suurta kuumuutta. Ilman tarpeeksi suurta kuumuutta tähdelle ominaiset reaktiot eivät pääse käyntiin.
On todennäköistä, että suurissa kaasupilvissä syntyy yhtä aikaa paljon kappaleita, esimerkiksi isoja ja pieniä tähtiä. Lisäksi kaasupilvessä voi olla kohtia, joihin kasautuu hyvin paljon ainetta että tähti syntyisi, mutta sitä ei ole kuitenkaan tarpeeksi.
 
Maa avaruudessa

Maa saattaa vaikuttaa isolta, mutta se on vain pieni piste maailmankaikkeudessa, joka koostuu miljardeista tähdistä ja planeetoista. Maan asema aurinkoon nähden on hyvin tärkeä. Auringosta saadaan lämpöä ja valoa, jotka ovat olennaisen tärkeitä elossa pysymisen kannalta.

Mannerlaatat

Maankuori on jakautunut moniin palasiin, jotka sopivat yhteen täydellisesti kuin isot palapelinpalat. Näitä paloja sanotaan mannerlaatoiksi. Monet mahtavimmat pinnanmuodot ovat syntyneet tuhansien vuosien kuluessa kun mannerlaatat liikkuvat.

Vuorten synty

Silloin kun kaksi laattaa törmäävät toisiinsa, maankuori antaa periksi ja poimuttuu muodostaen poimuvuoristoja ja vuorijonoja. Sellaisia ovat esim. Alpit, Andit ja Himalaja. Maankuori on paksuinta siinä kohdassa, missä muodostuu poimuvuoria.

Maan sisuksissa

Maa ei ole kokonaan kiinteä. Sen pinta on kiinteä, mutta sisus koostuu kerroksista, joista osa on sulaa kolme kerrosta: kova, uloin kerros eli maankuori sekä vaippa ja ydin.

 
Maan rakenne

Ohuin kerros on maankuori. Se on 5-70 kilometrin paksuinen. Sen alla on vaippa, joka koostuu piistä sekä magnesiumista. Vaippa on 3000 kilometrin paksuinen.
Vaipan ylin ja alin kerros ovat kiveä, mutta keskikerros on niin kuuma, että kivi on sulanut paksuksi magmaksi. Kiinteä ylin kerros ja maankuori kelluvat tämän nestemäisen kerroksen päällä. Ydin koostuu todennäköisesti nikkelistä ja raudasta. Ulompi kerros on sula, mutta sisempi on kiinteä. Sisin ydin on noin 1300 kilometrin paksuinen ja se on hirvittävän kuuma (noin 6000⁰C)

Ilmakehä

Maatamme ympäröivä ilmakehä muodostuu kaasujen muodostuvasta seoksesta jota kutsutaan ilmaksi. Maamme vetovoima vetää ilmakehää puoleensa eli ilmakehä ei voi karata avaruuteen. 99 % ilmakehän kaasuista on happea ja typpeä.

Mistä ilmakehä on peräisin?

Ilmakehä on muodostunut samalla kuin maapallo syntyi eli 4 miljardia vuotta sitten. Ilmakehä muodostui tulivuorten syöksemistä kaasuista ja muista luonnonilmiöistä. Alkuilmakehän koostumus on eronnut melko paljon tämän päivän ilmakehän koostumuksesta. Aiheen tutkijat uskovat, että alkuilmakehässä oli pääasiassa, vetyä, vesihöyryä, hiilidioksidia sekä typpeä.

Kiviplaneetta

Maapallo on kiviplaneetta. Kiviplaneetta tarkoittaa planeettaa jonka ydin koostuu raudasta ja muista metalleista. Kiviplaneettoja ovat esim. Venus, Mars, Merkurius ja maa. Maapallon rautaytimen säde on 3420km.

Maapallon koostumus

Typpeä: 78 %
Happea: 21 %                                             
Argonia: 1 % (Argon on jalokaasua)
Hiilidioksidia: 0,038 %
Vesihöyryä: 0,2 %

Lähteet:

– http://fi.wikipedia.org/wiki/Maapallo
– Fysiikan ja kemian oppikirja: Pisara
– Kirjaston kirja: Planeettamme maa
        
Tekijät: Suvi, Pinja ja Inka